Miksi koen haloilmiöitä?
Jotkut laserleikkauksella silmälaseista eroon päässeet näkevät pimeässä haloilmiöitä eli säde- tai valokehän valonlähteiden ympärillä. Katu- ja autonvaloja ympäröivät valokehät voivat häiritä myös autonajoa. Useimmissa tapauksissa valokehien tai hajaantuvien valonsäteiden näkeminen joko vähenee ajan mittaan tai häviää kokonaan.
Haloilmiöiden syynä on useimmissa tapauksissa joko pupillin laajentuneisuus, silmän kuivuus tai sarveiskalvon turvotus.
Noin puolella laserleikkaukseen hakeutuvista pupillit ovat suhteellisen laajat (yli 6,5 mm). Jos pupillit laajentuvat pimeässä tai hämärässä laserleikkauksella muutettua aluetta suuremmaksi, se voi aiheuttaa haloilmiöitä. Soveltuvuustutkimuksissa mitataan pupillien koko ja arvioidaan, sallivatko sarveiskalvon paksuus ja tarvittavan näönkorjauksen laajuus riittävän suuren sarveiskalvoalueen muuttamisen. Yleensä voidaan sanoa, että mitä laajempi pupilli ja mitä suurempi miinus, sitä suurempi on siitä syystä haloilmiöiden syntymisen todennäköisyys. Autoa ajettaessa voi silloin olla hyötyä auton sisävalojen kohtuullisesta käytöstä tai pupillia kaventavista silmätipoista. Miinuksen ollessa suurehko haloja voi nähdä myös leikkaamattomalla silmällä.
Silmäleikkauksen jälkeen sarveiskalvo turpoaa kaikilla riippumatta näönkorjauksen laajuudesta tai potilaan iästä. Turvotuksen laantuminen kestää jopa 3 kuukautta, ja yleensä haloilmiöt sen jälkeen joko lakkaavat tai lievittyvät. Jos halot kuitenkin pysyvät ja häiritsevät näköä, kannattaa tutkia niiden optisia syitä ja harkita mahdollisia hoitokeinoja. Mahdollisia syitä voi olla, että toimenpiteellä ei ole saavutettu täydellistä näönkorjausta ja liki-, kauko- ja/tai hajataittoisuuden vuoksi fokusointi ei ole entiseen tapaan ihanteellista. Toimenpiteen toistamisesta tai silmälasien käytöstä pimeässä voi olla hyötyä.
Valonlähteiden tai liikennemerkkien hohtavien osien ”hajaantumisen” syynä voi olla myös silmän kuivuus eli kyynelkerroksen puutteellisuus. Kyynelkerros tasoittaa silmän pinnan fysiologisia epätasaisuuksia, ja sen ollessa riittämätön näön laatu huonontuu. Ensimmäisinä kuukausina laserleikkauksen jälkeen kyynelkerroksen epätasaisuus on melko yleistä.
Miksi halojen muodostumisen todennäköisyys on pienempi ReLEx SMILE ‑toimenpiteellä aiempiin menetelmiin verrattuna?
Ensinnäkin ReLEx SMILE ‑leikkaus säilyttää enemmän silmän pinnan tuntohermoja, minkä vuoksi silmän kuivuuden oireita on huomattavasti vähemmän kuin aiempia menetelmiä käytettäessä. Ero on havaittavissa erittäin hyvin ensimmäisinä kuukausina leikkauksen jälkeen.
Toiseksi, optisen alueen ulkopuolinen osa muuttuu SMILE‑toimenpiteen seurauksena vähemmän kuin kosketusvapaan (ASA) tai (femto)LASIK‑toimenpiteen seurauksena. Sarveiskalvo koostuu kalvoista, joista jokainen pitää erillisenä vyönä sarveiskalvon muotoa yllä. Eksimeerilaserilla hiottaessa lävistetään pintakerrokset, ja löystyneinä ne aiheuttavat sarveiskalvon paksuuntumisen optisen alueen ulkopuolella. Myös pelkällä femtolaserilla suoritettavassa SMILE-menetelmässä optisen alueen ulkopuoliset kuidut löystyvät, mutta koska sarveiskalvon etukerrokset säilyttävät jännityksensä, optisen alueen ulkopuolisen osan paksuuntuminen on pienempää, minkä vuoksi haloilmiöriski pupillin laajentuessa vähenee.
Kolmanneksi, SMILE-teknologialla voidaan tuottaa jopa 8 mm leveä optinen alue, kun taas valtaosa kosketusvapaista (ASA) ja (femto)LASIK‑menetelmää käyttävistä eksimeerilasereista rajoittuu 7 mm:iin.